Timo Lavikainen ja Pasi Karppi synnyttivät Mies miehelle-esitykselle itsenäisen
veljesnäytelmän! Kaikki voivat olosuhteisiin nähden hyvin.
Rinnakkaisosasta tutut keski-ikäiset ongelmanuoret jatkavat omintakeista elämän
ihmettelyä Lunta tupaan-näytelmässä. Taas siis sekoillaan brittikomedian klassikon
pohjalta.
Ongelmiahan näiden herrojen elämässä piisaa. Tosin pääosin omista toilailuista
johtuvia…Työelämä tuottaa haasteita, toisaalta myös töiden välttely aiheuttaa stressiä.
Sukulaiset, erityisesti lapset, aiheuttavat harmaita hiuksia. Viranomaiset ovat viattomien
miesten kimpussa. Jopa vankila uhkaa! Ilmastonmuutostakin sivutaan, mutta se nyt on
pieni asia lihomisen, rupsahduspelkojen ja terveysvaivojen rinnalla. Paljon pyöritään
nostalgian lumoissa, mutta myös unelmoidaan rohkeasti tulevaisuudesta. Niin rikkaudesta
kuin rakkaudestakin haaveillaan.
Ehkä paras saamamme palaute Mies miehelle-näytelmästä tuli eräältä vanhemmalta
rouvasoletetulta: ”Kovasti epäröin lähteä esitystä katsomaan, koska pelkäsin sen olevan
jotain äijäilyä. Nuo teidän hahmonne ovat kuitenkin niin tyhmiä, että tämä on feministisin
näytelmä, mitä olen nähnyt.”
Niinpä! Päät ovat pilvissä, asenteet 80-luvun asetuksilla ja katseet tiukasti omissa
navoissa, kun herrat jatkavat miesten asialla.
Vähän kuten Nelson Mandela ja Martin Luther King. Aika vähän.